Eilen tuli päätökseen peruskoulun pitkä taival suunnilleen parhailla mahdollisilla arvosanoilla, mitä olisin voinut itselle toivoa. Keskiarvo oli ysiluokan kolmanneksi paras ja sain myös kaks stipendiä :)
Meidän koulussa on aina ollut tapana, että ysit marssii ja tanssii päättäritanssin. Se on sama tanssi ku lukion vanhoissaki ja aika helppo. Kaikki meni hyvin eikä kukaan kompuroinu pahemmin :D Juhlan jälkeen seiskat ja kasit teki meille kunniakujan, jota saatiin ylpeinä kävellä. Kaiken kukkuraksi yseille ja vanhemmille oli vielä kakkukahvit.
Äikkä: 10
Ruotsi: 10
Englanti: 10
Saksa: 9
Matikka: 10
Biologia: 10
Maantieto: 10
Fysiikka: 10
Kemia: 10
Uskonto: 10
Historia: 9
Yhteiskuntaoppi: 9
Musiikki: 9
Kuvis: 10
(valinnainen 10)
Köksä: 9
Käsityö: 9
Liikunta: 9
Terveystieto: 9
TVT: 10
 | ||
| Hiusten laittoa aamulla |
 |
| Musta ja äitistä ei saanu oikeen hyvää kuvaa .. |
 |
| ... koska en oikeen osaa olla kuvissa |
Mulla oli myös kunnia kirjoittaa puhe ja puhua se meidän kaikkien oppilaiden puolesta päättäreissä. Se meni näin:
Arvoisat juhlavieraat, opettajat ja oppilaat. Juhlistamme tänään
yhdeksäsluokkalaisten peruskoulun päättäjäisiä. Monille tämä päivä jää
mieleen. Ei vain peruskoulun loppumisena, vaan yhdenlaisen elämänjakson
päättymisenä ja uuden alkamisena.
En saata vieläkään
uskoa, että tämä päivä on viimeinen Ylikiimingin koulussa.
Ensivuonna kaikki suuntaavat toteuttamaan unelmiaan maailmalle. On meidän
vuoromme kokeilla, kestävätkö siipemme.
Toiset suuntaavat ammattikouluun, toiset lukioon. Jotkut eivät ehkä tapaa
toisiaan enää koskaan, mutta jotkut ystävyyssuhteet kantavat läpi elämän.
Myös yläasteen alkuajoista moni asia on muuttunut. Enää emme ole lapsia,
vaan lähellä aikuistumisen kynnystä, ja on tullut aika ottaa vastuu omasta
elämästään. Monia se pelottaa, minua itse
äni hyvin paljon, mutta olemme silti
hyvin innostuneita ja iloisia päästessämme näkemään maailmaa.
Koulussamme on aina ollut hyvä henki ja ilmapiiri. Olemme kaikkien kanssa
kuin yhtä ja samaa porukkaa, opettajat mukaan lukien. He ovat auttaneet
meitä opintiellämme sekä antaneet itsevarmuutta, hyviä elämänohjeita ja
monia muita elämässä tarvittavia taitoja. Heidän avullaan olemme oppineet,
mutta samalla pitäneet hauskaa. Vaikka emme sitä aina osoita, arvostamme
kaikkien opettajien ja vanhempien panostusta meidän vuoksemme.
Myös ystäville kuuluu iso kiitos. Ilman heitä, emme olisi voineet selvitä kaikesta
tästä. Olette auttaneet paljon olemalla tukena sekä hyvinä että vaikeina
aikoina luoden samalla hyviä muistoja, jotka tulevat monet säilymään pitkään.
Virheitäkin olemme tehneet, mutta toivon mukaan otimme oppia niistä,
emmekä toista niitä.
Tähän siis loppuu suuri uurastuksemme. Tunteiden vyöryyn, kyyneleihin,
kiitoksiin ja ruusuihin. Muistakaa nuoremmat tuoda kunniaa koulullemme!
Viettäkää unohtumattom
ia hetkiä kesälomalla ja kouluun palatessanne
Kiitos.
-Emmi
